Tekstit
Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.
Joulukalenteri luukku 14
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Välillä koiran motivaatio aktiviteetteihin voi olla matalampi..;) Huonoja päiviä on kaikilla, joten ei kannata huolestua. Jokaisella koiralla ja rodulla on omanlaisensa luonteensa, joten koiran palkitsemiskeinoja harrastuksessa on myös monia. Yksi innostuu leluista, toinen makkarasta ja kolmas iloisen omistajan kehuista! Tässä vinkki miten tehdä punoslelu koiralle. Ja siis ihan ite! Kokeilkaa! PUNOTTU LELU KOIRALLE: Munkinnyöritekniikalla saa punottua kivoja leluja koiralle. Kun punot nyöriä paksummasta langasta, saat vaikka lelun lemmikille. Tarvitset leluun kaksi eriväristä trikookaitaletta 5x83 cm. 1. Aseta kaksi trikookaitaletta keskikohdistaan ristikkäin piirroksen osoittamalla tavalla. HUOM! Pidä nyöri koko ajan samassa asennossa. Voit kiinnittää nyörin hakaneulalla esimerkiksi housunpolveesi, tyynyyn, silityslautaan tms. 2. Tue kaitaleita vasemmalla kädellä. Käännä 1-kaitale oikealle, jätä pääh
Joulukalenteri luukku 7
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
"Mitäs tuolla on...? Minun täytyy tietää! Onko siellä jänö?!" Tämän viikon joulukalenterin teemana on luonto. Teema, joka sopii hyvin lappalaiskoiran arkeen. Vili tykkää luonnosta ja monessa paikassa olemmekin vierailleet. Niinpä ajattelin vinkata (yhdessä Vilin kanssa ;)) kolme käymisen arvoisen retkeilypaikan Itä-Suomesta. - Tiilikkajärven kansallispuisto, Rautavaara Tämän päivän joulukalenterin kuva on Tiilikkajärveltä ja tarkemmin Venäjän hiekoilta. Aivan mahtava hiekkaranta ja upeat maisemat koko kansallispuistossa. Alueelta löytyy kävelyreittejä niin lyhyestä pidempäänkin käppäilyyn. Alue on ehta aitoa erämaata, joten myös koiralle löytyy ihmeteltävää ja seurailtavaa! - Korkeakoski, Maaninka Ehkäpä blogia pitkään seuranneet olette jo aikaisemmin bonganneet kuvia Korkeakoskelta. Suomen korkeimmalle vesiputoukselle on lyhyt matka valtatie 77:ltä. Putouksen nähdäkseen ei tarvitse kävellä pitkää matkaa, vain (piiitkät) portaat alas ja olet perillä. Vilin kans
Joulukalenteri luukku 4
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Joulukoira oon! Onhan joulu yksi vuoden parhaasta ajasta; silloin haistaa piparin tuoksun ja kun oikein nätisti ruskeilla nappisilmillä katsoo, saattaa suuhun tipahtaa pala sitä joulun parasta herkkua! Ja minäkin tiedän, joulun aikaan tulee olla kiltisti. Silloin emäntä saattaa jopa valmistaa mulle ihan oikeita koirien pipareita... Nam! Samoin lahjat. Silloin kun on se hössäkkäpäivä ilmaantuu lahjoja kuusen alle. Mä olen ottanut tehtäväksi vartioida niitä, onhan lahjat niin kivoja, ettei ne saa hävitä! Harmi vain, yleensä kaikki muut saavat ne parhaat lahjat, ne lahjat jotka luulin olevan mulle. Minun paketista löytyy yleensä luu. Onhan luu ihan kiva, mutta jos joku vuosi keksisitte vaikka jotain muuta. Minulla on hyvä muisti ja muistan ne edeltävienkin vuosien lahjat...
Joulukalenteri luukku 1
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Joulukuu on taas täällä! Ja niin te lukijat pääsette seuraamaan jo melkeinpä perinteeksi muodostunutta Vilin joulukalenteria. :) Tänä joulukuussa joulukalenteri on myös hieman uudenlainen viime vuosiin verrattuna. Esimerkiksi olen suunnitellut jokaiselle viikolle tietyn teeman. Tällä viikolla kuvissa seikkailee Vili eri ikäisenä. Tervetuloa seuraamaan!
Viikko citykoirana
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Blogi on ollut pitkään hiljaisena. Pieni “blogikesäloma” taisi hieman venähtää… Sen sijaan ajatustyötä on tapahtunut ja paljon uusia ideoita on mielessä, esimerkiksi blogin joulukalenteriin liittyen. Mutta nyt itse otsikon asiaan. Vili oli viime viikon kaupunkikoirana! :) Toki Vilillä on kaupungeista aiempiakin kokemuksia, mutta nyt viikon verran Vili ottanut mallia ihan oikeasta "citykoiran elämästä”; Vili on muun muassa asunut kerrostalossa, ajellut hissillä ja käyttäytynyt kuin kaupunkikoira konsanaan. Ilman omaa pihaa ja tarhaa, uusissa maisemissa. Haastetta riitti! Koko viikon päällimmäisenä mielessä pysyi yksi havainto: lapinkoirat (tai ainakin Vili) ovat äärettömän sopeutuvaisia koiria! Ja se, jos mikä on on tärkeä ominaisuus. Mutta miten citykoiran viikko käytännössä sujui? Ensimmäinen päivä ja ensimmäiset hetket oli pientä ihmetystä täynnä. Mikäs tämä paikka on? Miten täällä toimitaan? Kun alkuihmetys väistyi oli karvakorva intoa täynnä. Ja intoa riitti
Koiranpäivät!
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Meillä kesät Vili viettää oikeita koiranpäiviä - ovathan kotijoukot lähestulkoon kesäkuusta elokuuhun lomalla ja näin ollen yleensä aina joku on kotona seurana. Nämä koiranpäivät sisältävät arkista hemmottelua; läsnäoloa, pidempiä rapsutushetkiä ja lenkkejä uusilla reiteillä sekä aina jotain erityistä sen kesän omaa luksusta, oli se sitten matkustamista, uuden harrastuksen kokeilua tai vaikka marjareissulle mukaan pääsemistä. Kaikki tällaiset harvinaiset hetket ja retket miellyttävät Viliä. Viimeksi tänään päivälenkin lomassa kiersimme kuvassa näkyvän ''satumetsän'' kautta. Vili oli täpinöissään, koska tämä lintutornille menevä pitkospuureitti oli täynnä kaikkea kivaa katseltavaa ja haisteltavaa. Myös marjakausi on saanut Vilin innostumaan - mikäpä sen mukavampaa kuin napata muutama mustikka pureskeltavaksi ja jatkaa matkaa. Minusta on hieman huvittavaakin kuinka Vili syö marjoja suoraan puskista. Onko tämä vain Vilin hullunkurinen tapa vai onk
Kysymyksiä ja vastauksia
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Moni koiranomistaja varmasti samaistuu tähän - kun koiran kanssa on ihmisten ilmoilla, saa vastaantulijoilta vaikka minkälaisia kysymyksiä koirasta. Ja eihän siinä mitään, kiva vain että koirat kiinnostavat ja herättävät ajatuksia. Ajattelin koota tähän muutamia kysymyksiä (mieleen jääneitä, yleisimpiä ja ehkä huvittavimpiakin) - Tykkääkö Vili uida? • Täytyy sanoa, että eipä juurikaan. Vili tykkää kahlailla ja muuten möyriä vedessä, mutta harvoin Vili uimalla ui. Vesi on silti mieluinen paikka, mielellään Vili viettäisi vaikka koko päivän veden äärellä. Täytyy vielä lisätä, että Vili osaa uida ja pariin kertaan tämä taito on ollut kyllä hyödyllinen kun esimerkiksi kerran Vultto tassutteli laiturilla ja katseli taaksensa eikä tajunnut, että laituri päättyy. Sitten olikin uitava nolona takaisin rantaan.... - Onko tämä helppo rotu? • Yleisesti ottaen mielestäni on. Ainahan koirassa on työtä, mutta suomenlapinkoira on hyvin sopeutuvainen, avoin ja ystävällinen, joten ainakin m
Vanha koira se vasta oppiikin!
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Niin se taas vaan löytyi: innostus tokoiluun. Jonkin aikaa on annettu tokon olla taka-alalla, koska tuntui vain että me molemmat, minä ja Vili, tarvitsisimme vähän taukoa siitä. Mutta nyt, jopa vähän yllättäen, tokoinnostus on taas löytynyt. On ihana huomata miten hyvää tauko on tehnyt. Ne liikkeet, jotka aikaisemmin on aiheuttanut syystä tai toisesta harmaita hiuksia, tuntuu nyt sujuvan mukavasti. En tarkoita, että treenamattomuus olisi avain onneen mutta m eille se antoi jotain uutta käteen. Tauko toi erityisesti lisää motivaatiota harjoitteluun. Aikaisemmin jotkin liikkeet tyssäsivät siihen, ettei Vilillä ollut juurikaan intoa opetella niitä ja minusta oli taas turha yrittää opetaa koiralle jotain , mitä se ei itse h alunnut tehdä. Minusta onkin tärkeää, että molemmat olemme innostuneita siitä mitä yhdessä harrastetaan. Ja onhan se päivänselvää, että oppiminenkin onnistuu silloin parhaiten. Lisäksi me ei oteta tokoilua niin vakavasti, ei esimerkiksi olla kil
Kun kesä koittaa...
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Voisi ajatella, että kesä ei ole lapinkoiralle ihannevuodenaika. Se pitää paikkaansa, muhkean karvapeitteen alla kun meinaa olla tukalat oltavat vaikkei lämpötila nousisi kuin karvanverran yli hellenrajan. Silti joka kesästä löytyy myös niitä kivoja juttuja, jotka saa Vili-pojan nassun hymyilemään. On aina kiva tutkia uusia (vanhoja) juttuja. Oli se sitten jokakeisäinen rantakaislikko tai lenkkireissulta kotiin kannettu keppi. Luiden piilottaminen jokaikiseen paikkaan on kuuluu erityisesti kesään! Matkustus ja uusissa paikoissa vierailu ovat kesän ykköshetkiä myös koiralle. Grillikausi saa myös pörröhännän kielen lipaisemaan... Vaikkei grilliruokaa mahaan saisi, Vilin mielestä kuitenkin aina kannattaa norkoilla siellä lähettyvillä! Eihän sitä koskaan voi tietää... Marjakoira löytää marjametsään. Vili syö mielellääm mustikoita metsästä ja vadelmatkin maistuu. Eriyisen hauskaa se on silloin, kun omistaja yrittää kerätä niitä sankoon. Sank