Ensilumi! Perjantaiaamuna taisi niin Vili kuin moni muukin koira olla erittäin innoissaan ja tyytyväisenä, koska maahan oli satanut syksyn ensimmäinen lumikerros. Vili etsi innoissaan uusia hajuja ja harakan jälkiä jajaja... ;) Saa nähdä, sulaako lumi, mutta jos koira saisi päättää, olisi aina paksu lumikerros ja paaaljon pakkasta.  Lumikuono!  Lauantaina kävimme Vuokatissa päivävaelluksella, matkaa tuli taivallettua noin 9 km. Maasto oli vaihtelevaa, niin ylä- kuin alamäkeäkin. Vili oli intona mukana, olihan siellä kivoja uusia hajuja ja toisia koiriakin. ;) Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun Vulttonen pääsi Vuokattiin vaeltamaan. Mielelläänhän siellä vaelsi, kun oli hienot maisemat. Lunta oli paljon, joten välillä piti mennä umpihangessa, muttei se tainnut Viliä haitata. Lopuksi syötiin kodalla eväitä, sekä paisteltiin makkaroita. Vili sai tietysti oman osansa makkarasta. :)  

Vilin kanssa olemme harjoitelleet viime aikoina pallopaimennusta. Se on ollut kivaa hommaa ja sopiva tapa purkaa paimennusviettiä, jota Vilillä tuntuu olevan kohtuullisen paljon.   Aluksi sisällä harjoiteltiin pallon kuljetusta eteenpäin ja kun tämä alkoi sujua sisällä, mentiin ulos jatkamaan samaa hommaa. Pallona käytämme isoa jumppapalloa.   Ulkona Vili ymmärsi homman nimen helposti, ja pallo alkoi saada kyytiä ;). Vauhtia riittää ja intoa on!! Pitääkin joku päivä ottaa kuvia, kun Vili paimentaa, sillä se on hauskaa katsottavaa! Pitäisi vielä opetella paremmin suuntia ja pysäytyksiä (eli mihin suuntaan palloa kuljetetaan ja käskyn käydessä paimennus myös loppuu...)   Karvankasvatusuutisia: Tänä vuonna Vili aloitti pohjavillan tiputuksen jo touko-kesäkuussa ja se jatkui ja jatkui aina elokuun loppuun asti. Nyt ihan viime viikkoina olen huomannut, että Vultto on alkanut kasvatella uutta hienoa talviturkkiaan. Mustan turkin joukossa näkyy selvästi myös kivaa ruskeaa p

Hei! Näin ensimmäiseen päivitykseen vähän esittelyä Vilistä ja sen blogista.   Mistä kaikki alkoi? Elikkäs Vili syntyi 1.4.2009 Nilsiässä, Staalon-kennelissä. Haimme Vilin kotiimme sen ollessa luovutusiässä eli n. kahdeksanviikkoinen. Pentuna Vili oli hyvin virkeä ja utelias koirapoika. Se ei tehnyt mitään suurempia tuhoja esineisiin tai taloon, mutta kaikki lattialla viereksivät villasukat olivat mieleisiä nakerrettavia. :) Pentuna opettelimme tietysti kaikkia perustaitoja, mitä koira elämässään tarvitsee ja kävimmekin  pentukurssin paikallisen kansalaisopiston järjestämänä. Vili nyt 4-vuotiaana Tällä hetkellä Vili on pentuaikoihin verrattuna rauhallisempi ja ainakin monta kokemusta rikkaampi. Vili on utelias, ja tutkii mielellään kaiken kiinnostavan. Paljon ollaan asioita opittu ja paljon on vielä opittavaa. Monia kinnostavia harrastuksia olisi hauska kokeilla ja harrastaa, mutta saa nähdä, ehkä vielä joskus.;)   Vilin haukahduksia-blogi Tänne blogiin päivite