Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2015.

Tunnelmia joulusta 2015

Kuva
Joulu meni leppoisasti. Lenkkeilyä, ruokaa, unta ja läsnäoloa - ja koira tuli tyytyväiseksi. Näin meni Vilin joulu. Joululahjaksi Vili sai perinteisen herkkuluun. Ennen lahjojen jakamista Vili haisteli ja tökki vähän muitakin lahjapaketteja, mutta kun alkoi varsinainen lahjojenjako Vili päätti nopeuttaa toimintaa ja kävi hakemassa välistä oman pakettinsa. Varmaankin hajun perusteella se löytyi...;)   Huomenna on uudenvuodenaatto, joka on monelle koiralle hermoja koetteleva ''juhlapäivä''. Vilinkin hermot ovat varmasti koetuksella, mutta suoranaista pelkoa se ei ole pakkuja kohtaan osoittanut. Silti laitamme verhoja kiinni ja radiota ja tv:tä päälle peittämään edes osittain paukuttelun ääniä. Hyvää uutta vuotta ja tsemppiä ääniherkille koirille ja koiranomistajille! :)

Luukku 24: Iloista joulua!

Kuva
Oikein ihanaa joulun aikaa kaikille blogin lukijoille! Toivottaa Vili perheineen     Kuusen alla on kummaa puhinaa, karvaisen kuonon jouluista tuhinaa. Heilahtaa kuusen katveessa tassu, kurahtaa vihreän varjossa massu. Joulukoira on asialla, oksien peitossa kuusen alla. Koiralla mielessä jouluiset ilot, pukki ja lahjat ja omenakilot. Koiran mielessä joulu välkkyy, kynttilän valo silmissä läikkyy. Mieli on auvoinen, mieli on avoin, vietetään joulua koiramaisin tavoin.

Luukku 23

Kuva

Hammaslääkärireissu

Kuva
Kävimme tässä syksyn mittaan eläinklinikalla poistattamassa Vililtä hammaskiveä. Se oli ollut jo pitkän ajan ''tavoite'', koska Vilin takahampaisiin oli kertynyt jonkin verran hammaskiveä. Sen verran hulvaton reissu oli, että tätä reissua varmasti muistellaan kerta jos toinenkin uudelleen! *** Saavuimme klinikalle hyvissä ajoin, jossa Vili oli perinteiseen tapaansa innoissaan tutkimassa joka nurkkaa. Erityisesti vastaanottohuone oli Vilin ihmetyksen aihe; Miten voikaan olla yksi huone täynnä näin mielenkiintoisia hajuja!! Tietenkin myös eläinlääkäri kiinnosti, ja kuten Vili on oppinut, hänethän piti tottakai tervehtiä ystävälliseen tapaan iloisilla hännänheilutuksilla. Hammaskivet puhdistetaan ultraäänellä koiran ollessa nukutuksessa, joten eläinlääkäri tuli antamaan Vilin mielestä ehkä ei-niin-hauskan nukutuspiikin. Piikin anto sujui ihan mallikkaasti, ja seuraavaksi jäimme pimennettyyn huoneeseen odottelemaan, että Vili nukahtaisi. Tähän arviointiin menevän var

Luukku 22

Kuva

Luukku 21

Kuva

Luukku 20

Kuva

Luukku 19

Kuva
Jatketaan vähän samaa teemaa kuin eilen, eli sillä, ettei aina tarvitse ostaa kaikkea koiralle, vaan väillä voi tehdä myös itse. Tänään nimittäin kerron teille ideoita itsetehtyihin koiranleluihin. Ihan alkuun täytyy mainita, ettei Vili leiki omilla leluillaan paljoakaan, joten pentuaikojen jälkeen leluja ei ole kauheasti tarvinnut ostaa. Jos jotain lempileluja täytyy mainita, ovat ne pehmoleluankka ''äppö'', josta kuuluu pieni ääni, pehmosiili ja aktivointipallo. Nämä lelut ovatkin sitten ahkerasti käytössä. Muutamia leluja olen silti tehnyt Vilille ihan vain kokeiluksi ja osa niistä on voittanut Vilin pysyvämmän suosion. Näistä esimerkkinä alla tuleva aktivointipeli. Mutta nyt näihin leluvinkkeihin: Kaikki lelut joita nyt esittelen, on helppo valmistaa sellaisista tarvikkeista, joita löytyy ihan varmasti kotoa tai sitten saa kaupasta muutamalla eurolla. * Narupallo: Tähän leluun tarvitaan mielellään pitkävartiset sukat tai sukkahousut, jotka ovat vähän kestä

Luukku 18

Onko teillä tapana antaa koiralle joululahjoja?Me ollaan muistettu Viliä joka joulu jollain pienellä lahjalla, kuten herkkuluulla tai mieleisellä lelulla. Tänä jouluna  lahjaa ei vielä olla ostettu mutta jotain Vilille on silti tarkoitus antaa. Voi olla että tänäkin jouluna Vilin paketista löytyy herkkuluu tai toisena vaihtoehtona mietin valmistaa itse runsaasti maksanameja, koska niistä vuutto todella tykkää.;) Mutta tänään haastan teidät lukijat antamaan koiralle joululahjaksi jotain hauskaa tekemistä! Esimerkiksi päivä, jolloin harrastatte koiralle mieluisaa lajia, kokeilette jotain uutta tai mitä tahaansa, mikä on koirasi lempipuuhaa! Aina joululahjan ei tarvitse olla mitään ostettua... Sen verran paljastan, että aion Vilin kanssa nyt joululomalla etsiä agilityesteet varastosta ja palautella mieliin agilityn hauskan kiitämisen:) Agility on laji mistä Vili todella nauttii!!

Luukku 17

Kuva

Luukku 16

Kuva

Luukku 15

Kuva

Luukku 14

Kuva

Luukku 13

Kuva

Luukku 12

Kuva

Luukku 11

Kuva

Luukku 10

Kuva

Luukku 9

Tämän päivän luukussa on tehtävä! Valitse yksi seuraavista, jonka toteutat koirasi kanssa: * Anna koirallesi hetki hierontaa. Hiero rauhallisesti  esimerkiksi koirasi niskaa ja tassuja. Kuulostele, miltä koirasta tuntuu. Jos koira välittää hieromisesta, ota se jokaviikkoiseksi tavaksi tai varaa aika jopa ihan oikeaan koirahierontaan. :) Jos koirasi ei pidä hieronnasta, arvosta koirasi tuntemuksia, äläkä jatka pidempään. * Vaihda lenkkimaisemaa! Aina sama jokapäiväinen lenkkimaisema ei innosta. Myös koirat pitävät vaihtelusta, joten valitse tänään reitti joka on teille uusi. * Tee koiran kanssa yhdessä! Tehkää jotain pientä, mutta hauskaa mikä arjen hulinassa unohtuu. Vaikka koirasi lempitemppu tai leikkihetki koirakaverin kanssa. Mukavaa koiramaista päivää!

Luukku 8

Kuva

Luukku 7

Kuva

Luukku 6

Kuva
 

Luukku 5

Ohjeita Itsetehtyihin herkkuihin koiralle Perinteinen Yrjölän puuro *                    1dl            tummaa riisiä/luonnonriisiä 1dl            hirssi suurimoita 1dl             tattari suurimoita 1dl             ohra suurimoita (tai esim. riisiä, jos koirasi on allerginen ohralle tms.) noin 2litraa vettä             2 kpl porkkanaa (jos haluaa)                                  Sekoita kaikki aineet kulhoon ja anna turvota yön yli. Paista 175 asteisessa uunissa noin 2 tuntia. Jauhenlihaiset koulutusherkut 900-1000 kpl* 600 g jauhelihaa 3 kananmunaa 3 dl vehnäjauhoja 3 rkl perunajauhoja 3 dl vettä Sekoi

Luukku 4

Kuva

Luukku 3

Kuva

Luukku 2

Kuva

Vilin joulukalenteri alkaa! Luukku 1

Kuva
  Tästäpä se vihdoin taas alkaa; odotettu ja toivottu Vilin joulukalenteri! Ensimmäinen luukku on auki, olkaapa hyvät! ps: Bloggerin kanssa oli jotain hämminkiä, joten siitä syystä tämä 1. luukku aukeaa vasta tänään...:(      

Katsaus menneeseen syksyyn

Kuva
Moikka! Kuten huomaatte, blogin päivitystahti ei päätä huimaa... Pahoittelut teille lukijoille, toivottavasti maltoitte odotella. :) Viimeksi kirjoitellessani lupasin, että koirien terveys- ja hyvinvointiaiheelle on tulossa jatkoa, ja tämän lupauksen myös aion pitää.  Sitä enne kuitenkin vähän meidän kuulumisia. Vilin syksy on sujunut vallanmainiosti! Tänä syksynä olemme tehneet ja kokeneet muun muassa näitä asioita: Elokuussa kävimme Vilin kanssa eläinklinikkalla hammaskiven puhdistuksessa. Tämä on niin hupsunhauska kertomus, joten kirjoittelen aiheesta pikimmiten ihan oman postauksen...:D Karvaa on lähtenyt tänä syksynä ihan tolkuttomasti. Välillä mietin, että taidan joka vuosi unohtaa todellisuuden ja siksi asia jaksaa aina ihmetyttää, mutta kuulin että sama tolkuton karvan tiputus on ollut ''riesana'' myös muilla koiratutuilla. Tätä asiaa en itse osaa allekirjoittaa, koska en itse ole eroa huomannut, mutta ihmiset, jotka näkevät Viliä harvemmin, ovat m

Terveys osana koiran hyvinvointia

Kuva
Heippa! Tällä kertaa vähän erilaisempaa aihetta ja kirjoitusta, nimittäin kirjoitan pienen postaussarjan, jonka aiheet käsittelevät koirien hyvinvointia. Toivottavasti osaan löytää juuri ne kiinnostavimmat pointit ja heräteltyä hieman ajatuksia näistä aiheista. Näin ihan alkuun haluan sanoa, että en ole alan asiantuntija. Haluan vain keroa yhden tavallisen koiranomistajan näkökulman tähän aiheeseen ja näin raottaa hieman omia käsityksiä koiran terveydestä suhteessa koiran hyvinvointiin. Terveys&jalostus Kun vastuuntuntoinen koirankasvattaja alkaa suunnittelemaan tulevaa pentuetta, hän kiinnittää ensisijaisesti huomiota koirien hyvinvointiin ja terveyteen - Onhan nämä koko jalostuksen pohja, josta asiaa aletaan rakentamaan eteenpäin. Tosin jalostuksessa täytyy huomioida todella paljon eri asioita, joten terveys ja hyvinvointi ei ole ne ainoat huomionarvoiset asiat. Esimerkiksi luonne on myös hyvin tärkeä - ja tässä tuleekin vastaan jalostuksen monimutkaisuus. Jos sinulla on

Kesäisiä kuiskauksia!

Kuva
Moikka blogin lukijat! Kevät kului hujahtaen ja nyt päästy jo pitkälle kesään. Heti ensimmäisenä haluan kirjoittaa yhdestä kevään ilonaiheesta eli Vilin pennuista. Vilin ja Kuuran pennut  syntyivät 19. huhtikuuta, mutta en ole vieläkään kirjoittanut pentueesta tänne blogiin, koska halusin samalla kertaa lisätä kuvia pennuista. Valitettavasti kaikista pennuista ei ole yksilökuvaa, koska otin tällä kertaa enemmän videoita pennuista. :) Nämä Hiittanan O-pennut syntyivät ja kasvoivat Kangasniemellä Kuura-mamman lempeässä hoivassa, ja taisipa se Pipsa-mummokin hieman auttaa viiden suloisen pennun hoidossa!;) uros H. Onnenpoika     Minpä menin laatikkoon...   Pentueeseen syntyi  yksi riistanvärinen uros ja neljä narttua, joista kaksi oli mustaa ja kaksi kerman väristä. Nämä kermanväriset pennut olivat mukava yllätys, koska ihan jokaisen lapinkoirapentueeseen ei kermoja pentuja synnykään!:) Omasta mielestäni pennut olivat luonteelta varsin mukavia ja erityisen m

Kevättä rannassa

Kuva
Tänään kävimme lenkin ohessa ihan extempore rannalla kuvailemassa. Oli huippua, kun kevät on niin kaunista ja ihanaa! Kevät on jo todella pitkällä ja Vililtä onkin löydetty jo yksi punkki. Karvakin on alkanut tippua, joten ei herra ole ihan kaikista edustavimmillaan kuvissa, mutta koittakaa kestää...:D           Kunnon seisomakuvia en saanut, hyvä jos sain Viliä paikallaan pysymään, kun oli kaikkea niin kiinnostavaa tuolla rannassa...;)        

Aamulenkillä metsän siimeksessä

Kuva
Tänä aamuna olimme virkeitä ja päätimme heti lähteä Vilin kanssa metsän siimekseen lenkkeilemään. Sade vähän uhkaili tulollaan, mutta emme antaneet sen häiritä. Pitkästä aikaa pääsimme pidemmälle lenkille heti aamusta, kun viime viikonloppuina on ollut paljon erilaisia menoja... Päätimme lähteä ehkä noin 5km päässä olevalle Honkaharjulle, jossa on mukavasti metsäpolkuja ja kivaa kangasta. Tällä kertaa koko alueella ei ollut muita menijöitä, joten saimme kulkea ihan omassa rauhassa.   Vili pääsi juoksemaan pitkin ja poikin kangasta, sekä löytyihän sieltä vaikka mitä hajuja, joita se olisi voinut sitten koko päivän haistella ja tutkia...               Kun pysähdyin kuvaamaan, Vili päätti, että hänkin voi levätä hetken aikaa ja päätti ryhtyä kaivamaan itselleen kuoppaa..;)   Oma kuoppa valmistumassa :D     Olipa kiva lenkki ja onneksi näitä metsäretkiä pääsee nyt talven jälkeen useammin tekemään! Koirakin nauttii tästä!:)