Hyvää joulukuun alkua kaikille ja tervetuloa seuraamaan Vilin joulukalenteria!:)

Moikka! Nyt blogitauko seis ja tekstiä tulemaan! Olen monesti miettinyt, että mitähän koira ajattelee missäkin tilanteissa? Ja miten pystyt tulkitsemaan koirasi eleitä ja ajatuksia?   Niin... Ei välttämättä kaikista yksinkertaisin asia, vaikka aluksi niin saattaisi ajatella. Nyt kerron miten Vilin eleet näkyy ja kuuluu ja miten sitä pystyy tulkitsemaan. Sanotaanko niin, että Vili on aika eleillä pelaileva ja tunteet aidosti näyttävä. :) Vilistä näkee milloin se nauttii, milloin sitä ei pätkääkään kiinnosta tai milloin sitä oikeasti ärsyttää. Mitäs mietit? ;) Vili nauttii ihmisten läsnäolosta ja se tykkää tehdä kaikkea ihmisten kanssa. Se kulkee mukana niin kesälomareissuilla, marjametsässä kuin kaupungilla käydessä. Vili on aina innolla menossa tutustumaan uusiin ihmisiin iästä tai ulkonäöstä riippumatta ja välillä se on ärsyttävänkin utelias. Sen täytyy saada tietää kuka tuo tuolla on ja jos kadulla joku liikkuu normaalia poikkeavalla tavalla, niin jo on Vilin ajatu

Heips! Vilskettä on ollut tässä viime aikoina, mutta ehkä se tästä niin ennättäisi tänne enemmän  kirjoitella. Onhan tämä blogin pitäminen tosi mukavaa, mutta aikaa vievää... Toivottavasti te lukijat tykkäätte, kommenttejakin saa jättää. ;) Syyskuu on tiivistettynä mennyt sairastellessa, koirakavereita tapailessa, ruskaa ihaillessa jajajaja... Syyskuun alussa meistä kaksijalkaisista jokainen oli vuorollaan flunssassa ja koirahommat oli aika vähillä. Onneksi flunssat on nyt selätetty ja entistäkin enemmän on virtaa jakaa koirallekin. Yksi kiva torstaipäivä saimme ihania vieraita, kun ''serkkukoirapojat'' Espoosta pysähtyivät matkalla pohjoiseen. Vilillä oli ihmeteltävää, kun kaksi noutajaa pitkästä aikaa tuli kylään. ;) Menoa ja meininkiä riitti, mutta oli tosi mukavaa!! Kiitos Seija ja pojat visiitistä!:) Muitakin koiria ollaan treffattu, muun muassa ihania lappalaiskavereita. Hippastelua ja hännänheilutuksia ja kylläpä illalla oli väsynyt koira, kun aluksi

Vihdoin taas uutta tekstiä ! Blogin kesätauko vähän venähti, mutta nyt koitetaan terästäytyä...;) Kesä oli ja meni ja pitää sanoa, että oli ihana kesä!! Kaikennäköistä on tapahtunut, mutta yritellään muistella ja tiivistää niitä vähän tähän. :) Heinäkuulla vietettiin aika leppoisaa elämää; uitiin, lenkkeiltiin ja nukuttiin. Helteinen sää hankaloitti Vilin oloa, mutta uiminen ja kahlailu helpotti kuumuutta. Viliä on ihanaa katsoa, kun se polskuttelee, voi sitä intoa ja on se vaan niin ihana hassunassu! Karvat pysyi tiukasti koko kesän ja nyt kun kalenterit käännettiin syyskuulle, niin eikös Vili päättänyt, että kaikki pohjavilla pois.... Eli harjaa käteen ja pohjavillaa poikkeen. Tää posetus on tyyylsäää!!    Koulutuksen puolelta vietettiin aikalailla lomaa koko kesä, mitä nyt vähän tokoiltiin ja temppuiltiin. Nyt syksyn saapuessa olisi hyvä terästäytyä ja pitää pidempiä treenihetkiä. Metsäretkiähän me ollaan tehty ja niistä nauttii sekä koira että kaksijalkaiset.:)

Joskus ei tarvitse matkata kauas kokeakseen elämyksiä - ainakin jos ajatellaan pienen koiran mittakaavalla. Kauniina, aurinkoisena kesäiltana hyppäsimme auton kyytiin ja ajelimme muutaman kymmenen kilometrin päähän Väisälänmäen perinnemaisemiin. Mukana kamera ja tietysti koira! Meille ihmisille lomamatka tarkoittaa yleensä jotakin pidempää matkaa, mutta koiralle tämmöinen yhden illan visiitti tuotti varmasti paljon uutta ajateltavaa ja ihmeteltävää.;)   Menoa ja meininkiä! Kyllä oli hihnanpäällä perästä juoksemista, kun Vili pääsi autosta reitin varrelle tutkimaan uusia hajuja.     Maisemaa reitin varrelta. Pellolla lepäili kymmenkunta lähinavetan asukkia.   Kuusikon keskeltä löytyi mielenkiintoinen paikka: tosi iso kivi, jonka päälle Vili kiipeili. Kiveltä oli kiva katsella maisemia ja haistella uusia tuulia.       Näkötornista katseltua   Oli meillä mukavaa, ja samalla tuli iltalenkkikin heitettyä. Sää suosi, kun aurinko paistoi ja lämpöti

Lomalla ollaan!! Loma on alkanut vauhdikkaasti, kun Vili on ollut niin kesäisillä metsäretkillä, kaverikoirana mummon luona, kuin citykoiranakin. :) Ja mistä aloitellaan kertomaan...? Viime viikolla vierailimme Vilin kanssa mummon luona ja Vili päätti hieman leikkiä piilosta ja saada mummo paran häkeltymään... Omistajan kauppareissun aikana se oli löytänyt mukavan nukkumispaikan mummon sängyn alta, mutta mummohan oli säikähtänyt ja ajatellut, että Vuli oli päättänyt karata. No, hetken etsimisen jälkeen Vili oli löytynyt tuolta sängyn alta nukkumasta ja mummo sai huokaista helpotuksesta. Kaikkea se koira keksii sillä välin, kun silmä välttää. Samaisella reissulla kaupungilla lenkillä ollessamme meinasi eräs vanha rouva saada Vilistä uuden kumppanin, kun rouva tuli rapsuttelemaan ja juttelemaan. Kuulemma oli ennenkin katsonut, kun olemme olleet lenkillä, ja nimennyt Vulin Tuisku 2. edesmenneen lapinkoiransa mukaan. Ja voiiiiii sitä Vilin intoa, kun vieras immeinen häntä niin hell

Kevät on hurahtanut vauhdilla ja nyt on (melkein) kesä! Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi päivitellä tätä blogiakin... Aloitellaan pentukuulumisista: Vilin ja Typyn pennuthan syntyivät maaliskuulla. Kevät meni nopsaan  pentujen kehitystä seuratessa. Pennut kasvoivat ihan  tässä ''kotikylällä'', joten meillä oli lyhyt matka käydä moikkaamassa pentusia. Pennut kasvoivat ja kehittyivät hyvin ja Typy-emo oli erinomainen äiti. Kasvattaja-Jaanalle myös isot kiitokset pentujen kasvatuksesta! Oli kiva huomata, että kaikki pennut olivat hyvin ihmisystävällisiä ja reippaita ja tulivat hyvin juttuun keskenään. Ja voiiii sitä pentuenergiaa!!;)  Isä-Vilikin kävi moikkaamassa pentuja, mutta enemmän taisi Typy kiinnostaa... Pennut nimettiin ns. Satumaiseksi sarjaksi. Tytöt: Satu, Taru, Saaga ja pojat Legenda ja Myytti. Kaikki pennut saivat oikein hyvät kodit, Vili-isä toivottaa kaikille pennuille hyvää jatkoa! Korvat niskassa juostaan! Taru (riista) ja Satu   Legen