Kun kesä koittaa...

Voisi ajatella, että kesä ei ole lapinkoiralle ihannevuodenaika. Se pitää paikkaansa, muhkean karvapeitteen alla kun meinaa olla tukalat oltavat vaikkei lämpötila nousisi kuin karvanverran yli hellenrajan. Silti joka kesästä löytyy myös niitä kivoja juttuja, jotka saa Vili-pojan nassun hymyilemään. 

• On aina kiva tutkia uusia (vanhoja) juttuja. Oli se sitten jokakeisäinen rantakaislikko tai lenkkireissulta kotiin kannettu keppi. 

• Luiden piilottaminen jokaikiseen paikkaan on kuuluu erityisesti kesään! 

• Matkustus ja uusissa paikoissa vierailu ovat kesän ykköshetkiä myös koiralle.

• Grillikausi saa myös pörröhännän kielen lipaisemaan... Vaikkei grilliruokaa mahaan saisi, Vilin mielestä kuitenkin aina kannattaa norkoilla siellä lähettyvillä! Eihän sitä koskaan voi tietää...

• Marjakoira löytää marjametsään. Vili syö mielellääm mustikoita metsästä ja vadelmatkin maistuu. Eriyisen hauskaa se on silloin, kun omistaja yrittää kerätä niitä sankoon. Sankko ei täyty vaan Vilin massu!

• Ihmettely. On se kesä vaan niin ihmeellistä. Karvakuonon utelias luonne pääsee oikeuksiin niin lintujen ääniä, ötököiden liikkumista tai naapurin lasten leikkimistä ihmetellessä. 

Ja vielä yksi hihnanpään aktiviteetti: 

• Kesään kuuluu myös pennut! Tuttujen pentuja katsomaan, ja ihan vain niin, ettei pentukuumetta ehdi muodostumaan... ;) 

Kuumuudesta ja  mahdollisista punkeista huolimatta hauskaa on!