Talvea odotellaan
Aika rientää ja viime päivityksestä on jo useampi viikko! Siispä kertomaan Vilin haukahduksia. :)
Arkea, lenkkejä, vähän tokoa ja tietenkin Vilin kujeiluja... Niistä on viime ajat tehty.
Tokoa ja temppuja ollaan tehty, ja tässä jotain poimintoja niistä:
Tokossa en ole niinkään opettanut uutta, vaan vahvistanut vanhaa; kauko-käskyjä, liikkeestä maahan- ja seiso, sekä luoksetuloja.
Liikkeestä maahan: Olen yrittänyt saada Viliin lisää intoa ja vauhtia maahan menon suhteen erilaisilla leikeillä ja palkalla, väliin hyvälläkin menestyksellä, mutta koulutus jatkukoon! ;)
Kauko-käskyt: Onnistuu vaihtelevasti, ja on niin hetkestä kiinni, milloin Vili ymmärtää ja milloin ei...
Luoksetulot: Koiramme-lehden luoksetulojutun luettuani, sain uuden idean kutsua Viliä luokse piilosta (esim. puun tai kiven takaa, rakennuksen kulman takaa jne...) ja kuten lehdessäkin sanottiin, into kaksinkertaistuu!! Vähän samaa tyyliä on ''piilosilla'' leikissä, missä mennään piiloon ja koira etsii omistajan. Tämä onkin yksi Vilin lempileikistä. ;)
Torstaina oltiin menossa pururadalle lenkille, mutta eipä menty, ei, koska koko mäki oli pimeänä. Pururadalla ei jostain syystä ollut valoja ja eipä siellä pimeässä kukaan olisi eteensä nähnyt.
Talvea odotellaan, rapakelit ei koiran omistajan mieleen aina ole, kun joka ulkoilun jälkeen tassut ja mahanalus ovat ihan ravassa.
Välillä on satanut pieni kerros lunta maahan ja Vili on heti innoissaan lunta syömässä.Taitaa Vilikin odotella kunnon pakkasia ja lunta.:)
Ja lopuksi pieni juttu Vilin eilisestä kujailusta. Tultiin Iisalmesta lenkiltä ja kaupassakin käytiin. Kauppakassi jäi pieneksi hetkeksi eteiseen, ja oli hetken päästä vähän tyhjempi. Herra Vulttonen oli päättänyt suoraan kassista mennä hakemaan leipää mahantäytteeksi... Taisi pitkä lenkki tuoda nälän, ja Vuli päätti olla omatoiminen ruokailija. Mutta eipä Vili olisi Vili ilman pikku jekkujaan...
Joulukuuksi olen suunnitellut tänne blogin puolelle vähän jotain jouluista. Mutta sitä odotellessa hyviä lenkki- ja treenihetkiä kaikille!
Arkea, lenkkejä, vähän tokoa ja tietenkin Vilin kujeiluja... Niistä on viime ajat tehty.
Tokoa ja temppuja ollaan tehty, ja tässä jotain poimintoja niistä:
Tokossa en ole niinkään opettanut uutta, vaan vahvistanut vanhaa; kauko-käskyjä, liikkeestä maahan- ja seiso, sekä luoksetuloja.
Liikkeestä maahan: Olen yrittänyt saada Viliin lisää intoa ja vauhtia maahan menon suhteen erilaisilla leikeillä ja palkalla, väliin hyvälläkin menestyksellä, mutta koulutus jatkukoon! ;)
Kauko-käskyt: Onnistuu vaihtelevasti, ja on niin hetkestä kiinni, milloin Vili ymmärtää ja milloin ei...
Luoksetulot: Koiramme-lehden luoksetulojutun luettuani, sain uuden idean kutsua Viliä luokse piilosta (esim. puun tai kiven takaa, rakennuksen kulman takaa jne...) ja kuten lehdessäkin sanottiin, into kaksinkertaistuu!! Vähän samaa tyyliä on ''piilosilla'' leikissä, missä mennään piiloon ja koira etsii omistajan. Tämä onkin yksi Vilin lempileikistä. ;)
Torstaina oltiin menossa pururadalle lenkille, mutta eipä menty, ei, koska koko mäki oli pimeänä. Pururadalla ei jostain syystä ollut valoja ja eipä siellä pimeässä kukaan olisi eteensä nähnyt.
Talvea odotellaan, rapakelit ei koiran omistajan mieleen aina ole, kun joka ulkoilun jälkeen tassut ja mahanalus ovat ihan ravassa.
Välillä on satanut pieni kerros lunta maahan ja Vili on heti innoissaan lunta syömässä.Taitaa Vilikin odotella kunnon pakkasia ja lunta.:)
Ja lopuksi pieni juttu Vilin eilisestä kujailusta. Tultiin Iisalmesta lenkiltä ja kaupassakin käytiin. Kauppakassi jäi pieneksi hetkeksi eteiseen, ja oli hetken päästä vähän tyhjempi. Herra Vulttonen oli päättänyt suoraan kassista mennä hakemaan leipää mahantäytteeksi... Taisi pitkä lenkki tuoda nälän, ja Vuli päätti olla omatoiminen ruokailija. Mutta eipä Vili olisi Vili ilman pikku jekkujaan...
 |
| Vultto ylpeänä ruokatempustaan, (omistaja ei niinkään...) |
Kommentit
Lähetä kommentti