Kevätkuulumisia pitkästä aikaa!

Jo on tullut aika herättää blogi talviunilta ja alkaa päivittelemään blogia vähän useammin....

Meidän kuulumiset ovat pitkälti positiivisia! ;)

Tänä vuonna olemme saaneet ainakin täällä Savon suunnalla  nauttia oikeasta talvesta, siis kunnon pakkasista ja lumesta. Talven mittaan Vilin kanssa ollaan niin retkeilty metsäreiteillä, kävelty lumikengillä, tokoiltu, nautittu koiramaisista menoista ja leikitty koirakavereiden kanssa!



 

 
Mökilläkin käytiin tammikuussa. Koira (ja miksei immeisetkin) sai hyvän jalkatreenin, kun mökille piti kahlata korkeassa lumihangessa.
Mökin pihalla oli koiralle mukavaa puuhaa kaivaessa ja tutkiessa luonnoneläiten jälkiä...
 
 
 
 
Olen tyytyväinen, että olen löytänyt enemmän aikaa treenailla Vilin kanssa toko-liikkeitä, koska Vili oikeasti nauttii ihmisen kanssa treenailusta. Kun Vili tajuaa, että nyt alkaa tokoilut, niin häntä alkaa kovasti heilumaan ja ensimmäiset harjoitukset ovatkin paikalla oloa, eli rauhoittumistreenejä....;)
 
Koiran kouluttaminen onkin hauskaa puuhaa, koska siinä on aina parantamisen varaa ja aina löytyy lisää liikkeitä mitä kokeilla.
Sekin on mukava huomata, että aikaisimmin treenattu liike, joka ei silloin ole sujunut, voi onnistua todella hyvin, kun antaa koiralle aikaa ja kokeilee sitä myöhemmin uudelleen. Aika tekee ihmeitä, ainakin meilläpäin. :)
 
 
Tammikuun loppupuolella kävimme perinteisesti Kuopion Jalostuspäivillä. Vili ei tällä kertaa osallistunut näyttelyyn, mutta mielenkiinnolla olimme seuraamassa kehän reunalla, miten mm. Vilin pennut pärjäsivät.
 
Ja hyvinhän ne pärjäsivät! Vilin pennuista mukana oli niin kokeneita näyttelykävijöitä kuin ihan ensikertalaisia.
Ensikertalaisina junioriluokassa esiintyivät vain 10 kk ikäiset Satu ja Saaga ''Mysti''. Tytöt saivat ensimmäisestä näyttelystään todella hienot arvostelut, Satulle erinomainen ja Mystille erittäin hyvä!
Kehässä kävivät Vilin lapsukaisista myös Reino (Jäkäläkummun Rin Tin Tin) ja Iita (Jäkäläkummun Riimi), joille myös todella hyvät suoritukset Reinon saadessa valioluokan erin ja Iitan avointen narttujen hyvän.
Koirien taso Jalotuspäivillä on usein kova, joten siksikin saimme olla tyytyväisiä Vilin lapsien suorituksiin. Ja mikä tärkeintä, esiintymiset taisivat sujua todella kivasti, joten käytöksistä voimme olla myös ylpeitä!:)
 
Harmittavasti kaikkien pentujen  suorituksia en ennättänyt seurata, koska itsekin pääsin kehään handleriksi ja kiirettä oli paikasta toiseen. Mutta päivä oli kaikin puolin oikein mukava, kiitos mukana olleille!
 
Maaliskuun alussa emäntä sairasti flunssaa, joten Vilin lenkit teimme tiiviisti tässä lähimaastossa, ja tokoharjoitukset olivat vähemmällä. Nyt kun sairaudet on selätetty, olisi tavoite päästä treenailemaan koiran kanssa  ahkerammin.
Kevät on hirmuista vauhtia saapumassa, joten pääsemme pian Vilin kanssa mukaville metsäpoluille luonnonrauhaan retkeilemään. Alkaa jo vähän kyllästyttää nämä asfalttikadut. 
Tiedän, että Vili tykkää tehdä paljon töitä nenällänsä, joten jotain pientä jäljestyshommakin voisi jossakin vaiheessa kokeilla. Ei lupailla liikoja, vaan katsotaan mistä itsemme löydämme...;)
 
Loppuun kerron iloisia uutisia: Vilin luona kävi astutusmielessä helmikuun puoli välissä ihana neitokainen, Hiittanan Kuura. Perjantaina saimme kuulla, että Kuura on tiineenä ja pentuja olisi tiedossa huhtikuun puolen välin tienoilla! Toivotaan vain, että lopputiineys menisi hyvin ja huhtikuussa maailmaan pyörähtäisi mukavan luontoisia ja terveitä pikku Vilejä ja Kuuria.
Kevät meneekin mukavasti, kun käy Kangasniemellä pentuja katsomassa.:)
 
 
Kevätauringosta nauttien Vili ja Anni
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit